FORS A/S on kolmen tanskalaisen kunnan yhteisomistuksessa oleva energiayhtiö. Yhtiön kaukolämpölaitos sijaitsee Jyderupissa ja se tuottaa 900 kiinteistölle noin 5000 MWh aurinkoenergiaa vuodessa. Muun osan energiastaan yhtiö tuottaa kahdella kaasuturbiinilla, joiden lämpöteho on 7 MW ja sähköteho 6 MW.
Jyderupin keräinkenttä on niin sanottu hybridikenttä, jossa on sekä yksi- että tuplalasisia keräimiä. Yksilasiset keräimet on sijoitettu keräinrivien viileämpiin päihin ja kaksilasiset ovat rivien kuumassa päässä, josta lämpöhäviöt olisivat yksilasista keräintä käytettäessä huomattavasti suuremmat.
Veolia, globaali vesi-, jäte-ja energiahuoltoon keskittynyt yhtiö, rakensi ja operoi uutta kaukolämpöverkkoa Voreppen kaupungissa Ranskassa.
Uuden lämpölaitoksen yhteyteen rakennetulle aurinkolämpöjärjestelmälle oli varattu erittäin rajoitettu tila useamman metrin korkeudesta kahden rakennuksen kattojen väliltä. Tämän vuoksi korkein mahdollinen aurinkotuotto oli yhtenä ratkaisevana tekijänä järjestelmätoimittajaa etsittäessä. Lopulta Veolia päätyi tilaamaan järjestelmän Savosolarilta markkinoiden tehokkaimmilla Savo 15 DG tuplalasikeräimillä toteutettuna.
Asennuksesta tuli Savosolarin ensimmäinen Ranskan kaukolämpömarkkinoille toimittama kohde. Se herätti myös suurta mielenkiintoa muissa keski- ja eteläeurooppalaisissa yhtiöissä aurinkolämmön potentiaalista kaukolämmön tuotannossa.
Sakarinmäen koulukeskuksen lämmitysjärjestelmä saneerattiin koulun laajennuksen yhteydessä. Vanha öljykattila jätettiin varareserviksi ja koulukeskuksen päälämmitysmuodoksi valikoitui maalämpö, jonka tueksi Savosolar toimitti aurinkokeräinkentän. Ensimmäisen käyttövuotensa aikana käyttöveden ja tilojen lämmitystarpeesta noin 80% katettiin uusiutuvin energiamuodoin.
Tilanteesta riippuen, aurinkokeräinten tuottama energia ohjataan:
1. suoraan käyttöveden ja tilojen lämmitykseen,
2. lämpöpumpulle nostamaan sen COP-arvoa,
3. lämpökaivoille myöhempää käyttöä varten.
Aurinkolämmitys soveltuu erinomaisesti uimahallien lämmitykseen. Tyypillisesti uimahallien lämmöntarve on suurta, mutta lämpötilatasot ovat suhteellisen matalia. Juuri tällaisissa kohteissa aurinkokeräimet toimivat korkeimmalla mahdollisella hyötysuhteellaan.
Uimahallien käyttöprofiilissa on kuitenkin usein yksi aurinkolämmön hyödyntämistä vaikeuttava seikka – uimahallit usein suljetaan muutamiksi viikoiksi kesällä – eli ajankohtana, jolloin aurinkolämmön tuotanto olisi kaikkein korkeimmillaan.
Hämeenlinnan uimahallin tapauksessa tämä haaste ratkaistiin kaksisuuntaisella kaukolämpökytkennällä. Kesäkaudella aurinkokeräinten tuoton ylittäessä kiinteistön oman kulutuksen, lämpöenergia ajetaan Hämeenlinnan kaupungin kaukolämpöverkkoon. Uimahalli siis toimii tilanteesta riippuen joko kaukolämmön tuottajana tai kuluttajana.
